Älä levitä
Gyrodactylus salaris -lohiloista
maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto
2004
Gyrodactylus salaris on noin 0,5 mm:n pituinen lohen iholla
ja evillä elävä loinen, jota ei voi havaita paljain
silmin. G. salaris kykenee elämään ja
lisääntymään myös kirjolohen pinnalla, ja
voi lyhytaikaisesti elää myös monien muiden kalojen pinnalla.
Loista tavataan luontaisesti Itämereen laskevissa
vesistöissä. Loinen on erittäin yleinen mm.
Tornionjoen vesistön lohenpoikasilla, joille loisen ei ole
todettu aiheuttavan näkyvää vahinkoa tai
kuolleisuutta. Loisen kulkeutuminen Norjaan 1970-luvulla on sen
sijaan aiheuttanut suurta lohen jokipoikasten kuolleisuutta lähes
40 joessa, mikä on romahduttanut myös saaliit. Syynä
pidetään sitä, että Atlanttiin laskevien jokien
lohikannoilla ei ole vastustuskykyä G. salaris -loisen
liiallista lisääntymistä vastaan. Sama on todettu
myös Venäjän puolella mm. Kierettijoessa.
Loisen leviämisen estäminen Teno- ja
Näätämöjokeen on siten ensiarvoisen tärkeätä.
G. salaris kiinnittyy koukuillaan kalan evien ja ihon
pintaan. Madon vapaa osa etsii kiinnittymispaikkansa
ympäriltä soluja ja limaa ravinnokseen. Loiset voivat
myös liikkua pitkin kalan pintaa kuten mittarimadot. Sekä
kiinnittyminen että ravinnon otto häiritsevät ihon ja
kidusten normaalia toimintaa.
Lievä tartunta ei juurikaan haittaa kalaa, mutta voimakkaassa
tartunnassa mekaaninen ärsytys lisää liman
eritystä, ja rikkoutunut iho on altis tulehduksille ja
sienitartunnoille. Loinen synnyttää eläviä
poikasia ja suotuisissa olosuhteissa lisääntyminen on
erittäin nopeata. Norjan kokemusten mukaan kuolleisuus voi olla suurta.
Ihmisiin tai kotieläimiin loinen ei tartu.
Näin estät Gyrodactylus salaris -loisen leviämisen
Älä siirrä elävää kalaa
vesistöstä toiseen!
-
G. salaris -loisen leviämisen ehkäisemiseksi on
elävien kalojen ja desinfioimattoman mädin siirtäminen
muualta Suomesta Jäämereen laskevien Teno-,
Näätämö-, Paats-, Lutto- ja Uutuanjoen
vesistöalueille EHDOTTOMASTI KIELLETTY. Samoin
on kielletty elävien kalojen siirtäminen näiden
vesistöjen välillä. Aluetta koskee myös EU:n
päätös, joka kieltää elävien
lohikalojen tuonnin näille alueille muista EU-maista, joissa ei
vastaavaa G. salaris -vapaata asemaa ole.
Jos kalastat
-
Huolehdi, että kaikki kalastusvälineet, haavit, veneet,
vieheet, perämoottorit, yms. ovat täysin kuivia tai desinfioituja,
ennen kuin alat kalastaa Jäämereen laskevassa
vesistössä tai siirryt näiden vesistöjen
välillä. G. salaris pystyy elämään
päiviä ilman isäntäkalaa, ja voi siten levitä
pelkän veden tai kosteiden kalastusvälineiden ja -kaluston välityksellä.
-
Älä koskaan laske kalastamasi kalan perkuuvesiä tai
-jätteitä toiseen vesistöön.
-
Huolehdi, ettei veneen pilssivesi pääse siirron
yhteydessä toiseen vesistöön.
-
Älä tuo muilta vesistöalueilta eläviä tai
kuolleita syöttikaloja (täkykala) Jäämereen
laskevien jokien alueelle tai siirrä niitä
vesistöstä toiseen. Elävän tai kuolleen
syöttikalan käyttö on kielletty koko Tenojoen
vesistöalueella, ja kieltoa tullaan laajentamaan muihinkin
Jäämereen laskeviin vesistöihin.
Jos olet meloja
Jos harrastat sukellusta
-
Huolehdi, että sukellusvälineesi, märkäpuku
mukaan lukien, ovat ehdottoman kuivia ennen kuin sukellat seuraavaan vesistöön.
Jos olet karavaanari
Jos olet lentäjä
Ohjeet välineiden kuivaamiseen ja desinfiointiin
Kuivaus
Pakastaminen
Desinfiointi
-
Teno-, Näätämö-, Paats-, Lutto- ja Uutuanjoen
vesistöjen alueelle tultaessa kalastusvälineet, veneet,
kanootit ym. tulee desinfioida, mikäli ne eivät ole
täysin kuivat. Tenojoella on Suomen puolella 15
kalastusluvanmyyntipaikkaa, joissa kaikissa on
desinfiointimahdollisuus. Näätämöjoen varressa
desinfiointipaikkoja on Kolttien perinnetalon yhteydessä
Sevettijärvellä ja Näätämön
kylässä kahvila Stopparissa. Desinfioinnista kirjoitetaan
todistus, joka käy dokumenttina myös Norjan puolella.
Lisäksi Inarin kalasatamassa on desinfiointiasema, josta on
mahdollisuus saada desinfiointitodistus.
Jos et ole ehdottoman varma välineittesi ja kalustosi
kuivuudesta , käytä hyväksesi desinfiointiasemia!
Lisätietoja desinfiointiin liittyvistä kysymyksistä
saa Lapin TE-keskuksen kalatalousyksiköstä,
p. 016-368 7000.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos,
Oulu
Lapin läänineläinlääkäri
Maailman eläintautijärjestö
Tätä ja muita esitteitämme voi tilata veloituksetta
maa- ja metsätalousministeriöstä, jukka.tirinen@mmm.fi,
p. 09-1605 3383
> julkaisut
Veterinary and Food Depart |